Yhteinen vetoomus: Työterveyden mukaanotto on avain koronarokotusten onnistumiseen

Koronarokotusten tehokas läpivienti edellyttää julkisen ja yksityisen terveydenhoidon resurssien yhdistämistä. Epidemian hoito ja rokotusten läpivienti ajaa Suomen terveydenhoidon resurssit äärirajoille. Avainasemassa on nimenomaan työterveyshuollon mukaan ottaminen rokotusten suunnitteluun ja toteutukseen, vetoavat työmarkkinakeskusjärjestöt ja Työterveyslaitos.

 

”Juuri työterveyshuollon yksiköt ovat se resurssi, joka mahdollistaisi massarokotusten tehokkaan läpiviemisen yli 18-vuotiaitten kansanosassa. Työterveyshuollon kautta tavoitetaan merkittävä osa työikäisestä väestöstä kautta maan. Samalla julkisen sektorin kuormitusta kohtuullistettaisiin, jottei muun terveydenhuollon hoitovelka ainakaan kasvaisi”, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

”Ihmisten rokottaminen on hoidettava mahdollisimman nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti. Se on terveyden, talouden ja työpaikkojen etu”, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

 

”Työterveyshuolto tukee työpaikkoja terveysriskien hallinnassa. Se on luontevin yhteistyötaho työssäkäyvien rokottamiseksi”, korostaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

”Koronakriisissä tärkeintä on varmistaa ihmisille tarvittava terveydenhoito. Tähän tarvitaan sekä julkisen sektorin että yksityisten toimijoiden voimavaroja”, arvioi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

”Työikäisten koronarokotusten toteuttamisessa työterveyshuolto on luonteva yhteistyökumppani, jonka resurssia kannattaa hyödyntää julkisen sektorin koordinoiman rokotusohjelman tukena, heti kun sopivia, tehokkaita rokotteita on saatavilla,” sanoo Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

”Työpaikat ja työterveyshuollot ovat tehneet paljon työtä koronan taltuttamiseksi, mutta nyt tilanne on valtakunnallisesti vaikeutumassa. Meidän on varmistettava, että kaikki voimavarat otetaan käyttöön ja työterveyshuollot osallistuvat riittävän ajoissa rokotusten valmisteluun”, kannustaa Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

 

Terveydenhuollon resurssia on riitettävä rokotusten ohella koronan hoitoon

Julkisuudessa on pohdittu eniten sitä, kuinka eri rokotevalmisteita saataisiin riittävän suurina määrinä eri kansalaisryhmille. Rokote on kuitenkin vain yksi osa haastavaa yhtälöä. Lisäksi on ratkaistava terveydenhuollon henkilöstön, rokotteiden kylmäsäilytystilojen, suojavarusteiden, rokotustilojen ja oheistarvikkeiden riittävyys.

Koronan tautiluvut voivat pysyä korkealla tasolla vielä pitkään senkin jälkeen, kun rokotusten ensimmäiset vaiheet ovat käynnistyneet. Siksi resurssit on saatava riittämään koronan testaukseen, jäljitykseen, hoitoon sekä luonnollisesti kaikkeen muuhun terveydenhuoltoon. Samaan aikaan tulee huomioida valmistelussa olevan ”testaa ja tule” -mallin vaatimat resurssit, joita tarvitaan oireettomien Suomeen tulijoiden testaamiseksi.

Tämän kaiken resurssointi ja organisointi voi onnistua vain julkisen sektorin ja työterveyshuollon yhteistyöllä, jolloin myös työsuojelu tulee huomioiduksi eikä rokotusten eteneminen hidastu.

 

Lisätiedot:

STTK: sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, puh. 040 827 2988
EK: toimitusjohtaja Jyri Häkämies (haastattelupyynnöt tiedottaja Satu Toivosen kautta, puh. 040 8212 097)
SAK: puheenjohtaja Jarkko Eloranta (haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Marjo Pihlajaniemen kautta, puh. 0400 969 633)
Akava: puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717
KT Kuntatyönantajat, työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710
Työterveyslaitos: pääjohtaja Antti Koivula (haastattelupyynnöt assistentti Leena Saarnin kautta, puh. 0400 683 563)

Julkaistu 30.11.2020