Vuosilomat – mitkä asiat vaikuttavat vuosilomien järjestelyihin

Kesälomat ovat alkaneet ja nyt on hyvä hetki kerrata pelisääntöjä vuosiloman pituuteen ja ajankohtaan, vuosiloman ansaintaan perhevapaiden aikana sekä miten toimia, jos lomalla sairastuu.

 

Vuosilomat määräytyvät vuosilomalain mukaan, minkä lisäksi niihin vaikuttavat työehtosopimusten säännökset sekä yrityskohtaiset sopimukset. Noudatettavat säännöt on hyvä tarkistaa omalta kohdalta ja pyytää tarvittaessa apua liitolta.

 

Vuosiloman pituus ja ajankohta

Vuosiloman pituus määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti. Lomapäiviä kertyy sellaisilta kalenterikuukausilta, joiden aikana olet ollut toimessasi vähintään 14 (Nordea) tai 18 (Kela) työpäivää. Vuosiloman pituus porrastuu työsuhteen keston perusteella. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

 

Kelassa on voimassa erillisohjeistus vuosilomien pitämisestä poikkeusolojen johdosta. Tästä saat ajantasaista tietoa Sinetistä.

 

Vuosiloman ansainta perhevapaiden aikana

Vuosilomaa kertyy enintään kuudelta kuukaudelta äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta. Yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden lomaa kerryttävinä työssäolon veroisina päivinä pidetään yhteensä enintään 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivää tai vastaavasti 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivää. Kyseiset päivät lasketaan arkipäivinä eli maanantain ja lauantain välisinä päivinä pois lukien arkipyhät.

 

Jos sairastut vuosiloman alkaessa tai sen aikana 

Kela:

Jos toimihenkilö on vuosiloman alkaessa sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön tai raskauden ja synnytyksen vuoksi poissa sellaisen ajan osalta, johon sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiysrahan katsotaan kohdistuvan, on loma, jos toimihenkilö sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.

Milloin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, ei tätä aikaa lueta vuosilomaksi, jos toimihenkilö pyytää viivytyksettä loman siirtämistä.

 

Nordea:

Jos toimihenkilö on vuosiloman tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on pyynnöstäsi siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Toimihenkilöllä on pyynnöstä oikeus loman tai sen osan siirtoon myös, jos etukäteen tiedetään, että hän joutuu loman aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana on työkyvytön.

Jos taas synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyytesi alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, toimihenkilöllä on oikeus pyynnöstäsi saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät työkyvyttömyyspäivät, mutta vain kuutta omavastuupäivää ylittävältä osin. Ensimmäiset kuusi työkyvyttömyyspäivää siis kuluttavat lomaa, mutta työkyvyttömyyden jatkuessa niiden jälkeen, loput lomasta on pyynnöstäsi siirrettävä. Omavastuupäivät eivät saa vähentää toimihenkilön oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun toimihenkilö on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Kuuden päivän omavastuuaika voi olla yhdenjaksoinen tai se voi koostua lyhyemmistä jaksoista, myös yksittäisistä päivistä. Jos toimihenkilö on esimerkiksi ollut kesäloman aikana työkyvyttömänä viisi päivää ja sairastuu talviloman aikana, tulee loma siirtää jo yhden päivän jälkeen.

 

Edellytyksenä vuosiloman siirtämiselle on, että toimihenkilö pyytää loman siirtoa työnantajalta viipymättä työkyvyttömyyden alkaessa ja esittää työnantajan pyynnöstä luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään. Ilmoitusmenettelyssä on syytä noudattaa työnantajan antamia ohjeistuksia työkyvyttömyyden ilmoittamisesta. Siirtoa on suositeltavaa pyytää sähköpostitse tai muuten todisteellisesti.

 

Työnantajan ohjeistuksia lomajärjestelyistä kannattaa seurata erityisesti näin korona-aikana.

 

Julkaistu 30.6.2020