Vertaistukea asiantuntijoille

Parasta Kelassa on työn merkityksellisyys ja monipuoliset työtehtävät, sanoo Kelan asiakaspalvelua kehittävä Lahja Johansen-Lampsijärvi. Tukea työhön tarjoaa Union esimies- ja asiantuntijatoiminta.


Kymmenen vuotta Kelan paikallishallinnossa esimiestehtävissä. Kymmenen vuotta Pohjois-Suomen alueen asiakkuus- ja etuuskoordinaattorina. Kymmenen vuotta asiakaspalvelun kehittämistehtävissä. Lahja Johansen-Lampsijärvi on 31-vuotisen Kela-taipaleensa aikana päässyt tekemään laaja-alaisesti eri tehtäviä.

– Olen ollut töissä kahdeksassa eri yksikössä. Joskus olen vaihtanut tehtäviä organisaa-tiomuutoksen myötä, joskus muuten vain, erikoissuunnittelija Johansen-Lampsijärvi kertoo.

 

Lahja Johansen-Lampsijärvi

Tällä hetkellä Johansen-Lampsijärvi työskentelee Rovaniemeltä käsin asiakkuuksien kehittämisyksikössä, joka sijaitsee Helsingissä. Yksikkö vastaa valtakunnallisesta asiakaspalvelun ja palveluverkkokokonaisuuden kehittämisestä. Tulosyksikköön kuuluu kuusi alueellista asiakaspalveluyksikköä ja valtakunnallinen yhteyskeskus.

– Työhistoriassani korostuvat vahvasti koulutustehtävät. Vuosi sitten vedin projektin, jossa rakennettiin perustoimeentulotukea koskeva valmennusohjelma sosiaalihuollon ammattilaisille ja muille kumppaneille, Johansen-Lampsijärvi kertoo.

Tällä hetkellä Johansen-Lampsijärvi koordinoi Kelan saamenkielisten palvelujen kehittämistyötä. Kelassa on viime vuosina panostettu saamenkieliseen viestintään, vuoden lopulla palkattiin vakinainen saamenkielinen viestinnän asiantuntija ja uusia palveluasiantuntijoita. Äskettäin avattiin kaikille kelalaisille suunnattu perehdyttävä verkkokoulu.

 

Johansen-Lampsijärvi kokee tehneensä koko työuransa merkityksellistä työtä asiakkaiden eteen. Saamelaispalveluiden kehittäminen on kuitenkin ollut pohjoissaamea äidinkielenään puhuvalle, Nuorgamista kotoisin olevalle saamelaiselle erityisen mieluinen.

– Minulla on tässä vaiheessa työhistoriaa maratonin loppukilometrit menossa. Olen onnellinen siitä, että voin käyttää viimeiset työvuodet saamenkielisten palveluiden edistämiseen, 61-vuotias Johansen-Lampsijärvi sanoo.

Tukea asiantuntijoille

Lahja Johansen-Lampsijärvi on mukana Union Esimies- ja asiantuntijatoimikunnassa, jossa suunnitellaan yhteistä toimintaa Kelan ja Nousun esimiehille ja asiantuntijoille. ESAS tarjoaa muun muassa työelämään ja työehtoihin liittyvää tietoa, verkostoitumista, vertaistukea ja vuorovaikutusta.

Kelassa työskentelee noin 5 000 asiantuntijaa. ESAS-toiminnan kohderyhmää ovat kuitenkin ne asiantuntijajäsenet, jotka osallistuvat prosessien, toimintatapojen ja osaamisen kehittämiseen tai toi-ihenkilöt, jotka toimivat kehittämistehtävissä vetäjänä tai kehittäjänä. Mukaan voi tulla myös silloin, jos tehtäviin kuuluu etuustyötä ja asiakaspalvelua tekevien neuvonta yhdenmukaisen käytännön saavuttamiseksi.

– ESAS-toiminnan puitteissa on tarjolla erilaisia webinaareja. Niissä on tarjottu tietoa, joka edesauttaa jaksamista etätöissä ja poikkeusoloissa. Toivon mukaan tulevaisuudessa päästään järjestämään myös live-tapaamisia, Johansen-Lampsijärvi sanoo.

 

KTH:n aiempaan ESAS-toimintaan kuului yhteisiä tapaamisia, luentoja ajankohtaisista teemoista, kulttuuria, liikuntaa ja yhteisiä illallisia.

– Se on hyvin ihmisläheistä toimintaa. Tarjolla on tietoa, mutta ennen kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta ja toinen toistemme tsemppaamista. Lisäksi voimme oppia toisiltamme uutta, kela-aiset nousulaisilta ja nousulaiset meiltä.

 

Sekä esimiehet että asiantuntijat saattavat Johansen-Lampsijärven mukaan tuntea olonsa yksinäiseksi ja kaivata vertaistukea.

– Ei ole välttämättä montaa ihmistä, jotka tekevät juuri sitä samaa työtä mihin itse on paneutunut. Tämä tarjoaa hyvät puitteet keskinäiseen sparraamiseen ja tietojen vaihtamiseen sillä tavalla, että siitä on hyötyä arjen työssä.

 

Parhaillaan ESAS-toiminnasta kiinnostuneista kerätään jäsenrekisteriä, jonka avulla kohderyhmälle viestiminen olisi helpompaa. Mukaan voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostin otsikolla ”ESAS” osoitteeseen jasenpalvelu@unioliitto.fi.

Kesätyttönä Kelassa

Sosiaalityöntekijäksi vuonna 1987 valmistunut Johansen-Lampsijärvi oli alunperin suuntautumassa yliopistouralle. Tutustuttuaan Kelan Ivalon toimiston tuolloiseen johtajaan hän kuitenkin päätyi kahdeksi kesäksi kesätöihin Suomen pohjoisimpaan toimistoon.

– Toisena kesänä työttömyysturva oli juuri siirtynyt Kelaan. Vaikka olin vain kesätyöntekijä, minäkin istuin Ivalon toimiston keittiössä ja valmistelin työttömyysturvahakemuksia toimikunnan käsiteltäviksi. Minusta oli hirveän hienoa, että kesätyttönä pääsin tekemään niin hienoja asioita, Johansen-Lampsijärvi muistelee.

Viisi vuotta myöhemmin Johansen-Lampsijärvi haki ja pääsi Kelan Taivalkosken toimiston paikallisjohtajan sijaiseksi.

– Ei minua haastateltu, sain vain kirjeen, että minut on valittu, Johansen-Lampsijärvi naurahtaa.


Maratoonari ja seikkailija

Vapaa-ajallaan kolmen aikuisen lapsen äiti juoksee maratoneja. Suomessa ja Euroopassa niitä on takana jo parikymmentä. Maratoneille Johansen-Lampsijärveä ei vedä kilpailuhenkisyys, vaan itsensä voittami-nen.

– Lisäksi saatan saada hulluja päähänpistoja. Kolmisen vuotta sitten pyöräilin maastopyörällä Rovaniemeltä Leville. Toissa vuonna ehdin kävellä samaan suuntaan vajaat 50 kilometriä, kunnes kaveri nappasi minut kyytiinsä.

 

Erityisesti Johansen-Lampsijärven sydäntä lähellä on Portugal, jossa hän on käynyt niin juoksemassa Lissabonin maratonin kuin vaeltamassa ystävän kanssa Portosta Pohjois-Portugaliin ja Espanjan puolelle.

– Vuonna 2017 reppureissasin viisi viikkoa yksin Portugalissa. Olin ehtinyt haaveilla siitä jo varmaan 20 vuotta. Olen maailman huonoin suunnistaja, mutta minulla on valtava luotto siihen, että elämä kantaa, Johansen-Lampsijärvi kertoo.

 

Nyt vapaa-ajan vie lapsuudenmaisemista, Tenojokivarresta läheltä Nuorgamia ostettu kesämökki. Siellä Johansen-Lampsijärvi aikoo etätyöaikana vierailla miehensä kanssa ainakin kerran kuussa. Yksi toteutumaton haave naisella kuitenkin yhä on.

– Rovaniemeltä on Nuorgamiin 510 kilometriä. Se olisi kiva ajaa pyörällä, vaikka sata kilometriä päivässä ja nukkua yöt teltassa, Johansen-Lampsijärvi suunnittelee.

 

Teksti: Jenni Meronen
Kuvat: Petri Teppo

 

Artikkeli on julkaistu ensikerran UNIO-lehdessä 1/2021

 

Julkaistu 19.4.2021