Union puheenjohtajat: ”Yhteisestä taipaleesta jää hyvät muistot”

Vaikka Ammattiliitto Unio vuoden vaihteessa puretaan, sen jäsenyhdistysten yhteistyö jatkuu eri foorumeilla, uskovat puheenjohtajat.

 

Kun Ammattiliitto Uniota kolme vuotta sitten perustettiin, oli se silloin sekä Ammattiliitto Nousulle että Kelan toimihenkilöt ry:lle paras tarjolla oleva vaihtoehto. Näin uskovat sekä Ammattiliitto Union puheenjohtaja Kari Ahola että varapuheenjohtaja Tuija Sarlin.

 

Syksyllä 2018 Nousu oli oma itsenäinen ammattiliittonsa, KTH osa Palkansaajajärjestö Pardiaa. Kun Pardia sitten päätti purkautua ja suurin osa sen jäsenyhdistyksistä liittyä Ammattiliitto Prohon, KTH lähti hyvin nopealla aikataululla kartoittamaan myös muita vaihtoehtoja.

– Me emme katsoneet, että Ammattiliitto Pro olisi ollut KTH:lle oikea ratkaisu ja parhaaksi osoittautui yhteistyö Nousun kanssa, Sarlin toteaa.

 

1.1.2019 Ammattiliitto Unio aloitti toimintansa niin, että siihen kuului kaksi tasavahvaa ja suurin piirtein samankokoista yhdistystä, Kelan toimihenkilöt ry ja liitosta yhdistykseksi muutettu Ammattiyhdistys Nousu.

 

Nyt kolme vuotta myöhemmin Ammattiliitto Uniota ollaan jo purkamassa. Ahola toteaa haikeana, että kolmessa vuodessa työmarkkinat muuttuivat niin, että Nousun näkökulmasta oli järkevää mennä yhteen muiden finanssisektorin toimijoiden kanssa.

– Työnantajaliittojen keskinäinen koordinointi ja etääntyminen sopimustoiminnasta johti tilanteeseen, jossa meidän oli tehtävä riskiarvio tulevaisuudesta ja mietittävä, miten pystymme siihen tulevaisuudessa parhaalla tavalla vastaamaan.

 

Tästä syystä Nousu liittyy Ammattiliitto Pron jäseneksi 1.1.2022 lukien. Kelan toimihenkilöt puolestaan perustaa oman ammattiliiton, joka aloittaa toimintansa samaan aikaan.

 

Onnistunut yhteinen taival

Viimeiset kolme vuotta ammattiyhdistykset Nousu ja KTH ovat hoitaneet talokohtaista edunvalvontaa, ja Ammattiliitto Unio on toiminut niiden taustaorganisaationa. Se on huolehtinut jäsenpalvelusta ja hallinnollisista asioista, järjestänyt koulutusta ja jäsentapahtumia, neuvotellut Nousun työehtosopimuksesta sekä antanut KTH:lle taustatukea tes-neuvotteluihin.

– Jäsenyhdistysten tukeminen on ammattiliiton tärkein tehtävä. Mielestäni Unio onnistui tässä, sillä KTH ja Nousu ovat nyt vähintään yhtä vahvoja kuin aiemminkin.  Iso onnistuminen oli myös, miten nopeasti ja saumattomasti saimme uuden liiton luotua. Lisäksi yhteistyötä toisen yhdistyksen kanssa on ollut kiva tehdä. Yhteishenki on ollut hyvä niin liitossa kuin yhdistyksissä, Kari Ahola summaa kolmen vuoden onnistumisia.

 

Tuija Sarlin on samaa mieltä.

– Joskus olemme olleet asioista eri mieltä, mutta aina on löydetty yhteinen näkemys keskustelemalla.

 

Lyhyestä taipaleesta huolimatta Ahola ja Sarlin ovat tyytyväisiä siihen, että Unio aikanaan syntyi. He uskovat, että yhteinen liitto on hyödyttänyt molempia yhdistyksiä. Esimerkiksi KTH:n olisi ollut kolme vuotta sitten vaikea perustaa omaa ammattiliittoa silloisella aikataululla. Nyt tilanne on toinen.

 

Sarlin myöntää, että vuodet Uniossa ovat olleet KTH:lle hyvää valmistautumista itsenäisenä ammattiliittona toimimiseen. Kun Ammattiliitto Kelan toimihenkilöt ry. vuoden vaihteessa aloittaa, Uniosta uuteen ammattiliittoon siirtyy kolme työntekijä. Kun työskentelytavat ja henkilöt ovat tuttuja, helpottaa se omalta osaltaan uuden liiton perustamista.

– Vaikka töitä on paljon, siirtymä tulee kuitenkin olemaan aika kivuton, Sarlin uskoo.

Ahola iloitsee siitä, että molemmat yhdistykset ovat löytäneet sellaisen tulevaisuuden polun, jossa ne pystyvät palvelemaan jäseniään parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Keskiössä jäsenistön hyvinvointi

Union perustamisvaiheessa moni ihmetteli, miten kaksi niin erilaista toimijaa löysi toisensa. Toisen taustalla on eurooppalainen liikepankki, toinen toimii julkishallinnon puolella lähellä valtiota.  Yhdistyksissä on silti paljon yhteistä, esimerkiksi talokohtaisuus.

– Yhteistä on myös se, miten suhtaudumme yhteistoimintaan ja molemmissa yhdistyksissä on samanlainen innostunut kipinä tehdä töitä. Ja jos miettii toimihenkilöiden työnkuvia, niin yhteneväisyyksiä löytyy myös sieltä, Kari Ahola summaa.

 

Tuija Sarlin lisää, miten molempien yhdistysten toiminnassa suunta on sama: panostaminen jäsenistön työehtoihin ja työhyvinvointiin.

– Jotkut liitot on rakennettu puheenjohtajan ympärille, jolla on merkittävä ja näkyvä rooli toiminnassa, meillä se on rakennettu niin, että jäsenistö on merkittävä ja näkyvä. Tämä oli myös tärkein syy, siksi aikanaan perustimme yhteisen ammattiliiton, Ahola tiivistää.

 

Union puheenjohtajuuden lisäksi Ahola toimii Nousun puheenjohtajana, varapuheenjohtaja Sarlin puolestaan on KTH:n puheenjohtaja. Kolmen vuoden aikana toisen yhdistyksen tavat toimia ovat tulleet tutuiksi.

– Nousussa on mukana pitkän kokemuksen omaavia tekijöiltä, ja heiltä olen oppinut päämäärätietoisuutta, kun olen seurannut heidän työskentelytapojaan, Sarlin kehuu nousulaisia.

 

Ahola puolestaan kehuu Tuija Sarlinia siitä, miten nopeasti tämä otti paikkansa toiminnassa alkuvuonna 2019, kun KTH:n edellinen puheenjohtaja äkillisesti menehtyi.

– Minut on vakuuttanut myös se sinnikkyys, millä KTH:laiset tekevät töitä työantajan suuntaan saadakseen hyviä tuloksia. Sellainen innoittaa myös itseä, Ahola jatkaa.

 

Ympäri mennään, yhteen tullaan

Vaikka yhdistykset vuoden vaihteessa lähtevät eri suuntiin, puheenjohtajat vakuuttavat, että yhteistyö jatkuu tavalla tai toisella.

– Esimerkiksi STTK sitoo meitä yhteen ja sen aluetoiminnassa nämä vanhat siteet voivat hyvinkin näkyä, Kari Ahola toteaa.

 

Tuija Sarlin pitää tärkeänä liittojen välistä yhteistyötä ja sieltä löytyviä synenergioita, yhteistyön muotoja voi jatkossa löytyä myös Nousun kanssa.  Ahola puolestaan lupaa olla myös vuoden vaihteen jälkeen KTH:n tukena ja auttaa tarvittaessa uutta liittoa sen alkutaipaleella.

– KTH on tehnyt rohkean ratkaisun lähteä itsenäisenä liittona eteenpäin ja toivon, että he onnistuvat siinä. Tarvittaessa autan heitä niin paljon kuin voin.

 

Sarlin odottaa tulevaa innostuneena ja hyvällä mielin.

– Oman liiton rakentaminen on mielekästä työtä. Tärkeä ohjenuora toiminnassa on, että keskiössä ovat jäsenet. Kun teemme ja suunnittelemme asioita, ne täytyy miettiä sen mukaan, miten jäsenet tästä hyötyvät.

 

Ahola puolestaan toivoo, että Nousun veto liittyä Ammattiliitto Prohon lisäisi potentiaalisten jäsenten kiinnostusta, jotta Nousu olisi entistä vahvempi edunvalvonnassa.

 

Kuvatekstit:

Puheenjohtaja Kari Ahola ja varapuheenjohtaja Tuija Sarlin ovat tyytyväisiä, että Ammattiliitto Unio kolme vuotta sitten perustettiin.

Ammattiliitto Unio puretaan hyvässä taloustilanteessa Kari Ahola ja Tuija Sarlin iloitsevat.

 

Teksti Natasha Petrell

Kuvat Tomi Westerholm

 

Juttu julkaistu UNIO-lehdessä 4/2021

 

Julkaistu 17.12.2021