Nordean toimintaa tehostetaan – henkilöstöä vähennetään jatkuvasti

Kesäloma-ajan kuluessa on hyvä hetki summata alkuvuoden aikana käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen tilanne Nordeassa.

 

Nordea on kesäkuun loppuun mennessä antanut yhteensä 20 henkilöstön vähentämiseen tähtäävää neuvotteluesitystä, koronapandemian aiheuttaman työmäärän lisääntymisestä huolimatta. Lisäksi Nordea Rahoituksessa on käsitelty yksi vähennysesitys.

Lukumäärä on jo nyt suurempi kuin vuonna 2019 käydyt neuvottelut yhteensä.

Alkuvuoden esitysten tavoitteena on ollut vähentää yhteensä 143 työpaikkaa pankin keskitetyistä yksiköistä sekä 15 Nordea Rahoituksesta. Vähennysneuvottelujen piirissä on ollut yhteensä yli 400 vakituista työntekijää.

 

Taustalla budjettileikkaukset ja työn halpuuttaminen

Perusteina pankin antamissa esityksissä toistuvat yleisimmin budjettileikkaukset, organisaatiomuutokset sekä työn siirtäminen halvempien työvoimakustannusten maihin. Yhdenkään esityksen perusteena ei ole ollut koronan vaikutukset liiketoimintaan ja sen tulokseen.

Alkuvuonna aloitettujen, nyt jo päättyneiden, neuvottelujen tuloksena työnantaja on ilmoittanut yhteensä 56 vakituisen henkilön työn loppumisesta pankissa ja 8 Nordea Rahoituksessa. Näiden lisäksi lukuisia määräaikaisia työsuhteita on päättynyt tai päättymässä.

 

Korona ei ole vaikuttanut pankin vähennystarpeisiin

Kesälomakaudesta huolimatta, pankissa käydään yhteistoimintaneuvotteluita 40 henkilön työpaikoista. Vielä kesän kynnykselläkin työnantaja teki uusia henkilöstön vähennysesityksiä neuvoteltavaksi loma-aikaan.

On selvää, että lomakautena käytävien neuvottelujen aikatauluttaminen on vaikeaa. Sopii siis ihmetellä, miksi neuvottelut kuitenkin käynnistetään. Neuvottelujen ajankohdan sijoittaminen lomakaudelle vaarantaa henkilöstöedustajien vaikutusmahdollisuuden ja samalla neuvottelujen lopputuleman. Ei pidä unohtaa, että kyse on ihmisten työpaikoista.

 

Irtisanottujen määrä ei kerro kaikkea

Minkälaiset seikat sitten ovat pienentäneet irtisanottavien määrää niin, etteivät vähennysesitykset ole toteutuneet täysimääräisinä?

Monesti kyse on kohteena olevien henkilöiden omista valinnoista. On lähdetty pois omaehtoisesti ennen irtisanomista. Osassa hankkeista henkilöstöedustajat ovat pystyneet tuomaan esille neuvottelun aikana uutta tietoa päätöksenteon tueksi, joka on vaikuttanut vähennysmäärään pienentävästi.

On myös tilanteita, joissa työnantaja on saattanut vetää esityksen kokonaan pois käsittelystä. Kaikkien osapuolien, myös työnantajan eduksi on, ettei vähennyksiä tehdä arveluihin tai oletuksiin perustuen. Siksi aitojen yhteistoimintaneuvottelujen käyminen on erityisen tärkeää.

Työn väheneminen pitää pystyä osoittamaan luotettavasti. Tämä on paitsi irtisanottavien, myös jäljelle jäävän henkilöstön kannalta oleellista.

 

Työnantaja vastaa vähennyksistä, henkilöstö päätösten seurauksista

Päätökset henkilöstövähennyksistä tekee työnantaja, joka myös kantaa vastuun niiden seurauksista. Tämä ei aina enää tunnu pitävän paikkaansa.

Mikäli tehdyt oletukset työmääristä ovat virheellisiä, vaikuttaa se oleellisesti jäljelle jäävän henkilöstön työkuormaan. Valitettavasti tämä on nähty usealla työpaikalla, kun työpöytäharjoituksena tehty suunnitelma ei olekaan käytännössä toimiva. Vähennyspäätöksen seuraukset kaatuvat työntekijöiden niskaan lisääntyvänä työpaineena ja ylisuurina vaatimuksina.

Monesti suunnitelmassa jäävät huomioimatta myös sen vaikutukset organisaation muissa osissa. Toisen yksikön säästetty euro voi lisätä toisen kustannuksia jopa moninkertaisesti.

 

Pienet vähennyserät eivät nouse otsikoihin

Yt-neuvotteluiden suuresta lukumäärästä suhteessa työnsä menettävien henkilöiden määrään voi päätellä, että kunkin esityksen kohteena on monesti pieni määrä henkilöitä, keskimäärin alle kahdeksan työntekijää. Nämä lukumäärät eivät nouse lehtien otsikoihin. Yhteenlaskettuna määrä on kuitenkin merkittävä.

Jokaisen neuvottelujen kohteeksi joutuneen henkilön osalta tilanne on vakava ja monesti peruuttamaton.

 

Diagnoosina krooninen resurssipula

Vaikka Nordea on suuri rahoitusalan yritys, jossa on myös sisäisesti paljon avoimia työpaikkoja, eivät työt ja tekijät tunnu silti kohtaavan.

Kun samaan aikaan tapahtuu myös henkilöstön luonnollista vaihtuvuutta, on väistämättömänä seurauksena resurssipula. Resurssipula näkyy helposti mitattavina, jatkuvasti kertyvinä ylitöinä.

 

Lähde: Nordealaisia edustavan Ammattiyhdistys Nousu ry, www.nousu.org

Julkaistu 29.7.2020