Liiton säännöt

Ammattiliitto Unio ry:n säännöt 

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 

1 § 

Yhdistyksen nimi on Ammattiliitto Unio ry, ruotsiksi Fackförbundet Unio rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko Suomi. 

Tarkoitus ja toiminta 

2 §
Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena etujärjestönä edistää ja kehittää jäsentensä edunvalvontaa ja muuta työmarkkinatoimintaa sekä yleistä sosiaalista hyvinvointia.  

Liiton tarkoituksena on myös:

• edistää edustamiensa jäsenryhmien ammatillista järjestäytymistä,
• kehittää ja valvoa edustamiensa jäsenryhmien ammatillisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja,
• toimia edustamiensa jäsenten yhteenkuuluvuuden ja keskinäisen toiminnan lujittamiseksi. 

 

3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto: 

• osallistuu tarpeelliseen yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa kotimaassa ja ulkomailla,
• edustaa jäseniään ja toimii näiden puolesta näitä koskevissa kysymyksissä
• vaikuttaa yhteiskunnalliseen, elinkeinopoliittiseen ja kansainväliseen päätöksentekoon tekemällä esityksiä ja aloitteita,
• tukee ja ohjaa jäsenjärjestöjensä toimintaa, 
• valmistelee ja neuvottelee edustamiaan jäsenryhmiä koskevat, jäsenjärjestöjen nimissä olevat työehto- ja palkkasopimukset neuvotteluohjesäännön mukaisesti yhteistyössä kyseisten jäsenyhdistysten kanssa,
• valmistelee ja neuvottelee edustamiaan jäsenryhmiä koskevat, omissa nimissään olevat työehto- ja palkkasopimukset neuvotteluohjesäännön mukaisesti, 
• päättää omissa nimissään olevien työehtosopimusten hyväksymisestä ja irtisanomisesta sekä työtaistelutoimista neuvotteluohjesäännön mukaisesti sekä valvoo sopimusten noudattamista, 
• harjoittaa koulutus- ja valistustyötä sekä julkaisutoimintaa,
• voi liittyä jäseneksi kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, joihin kuuluminen on liiton edun mukaista. 

Toimintansa tukemiseksi liitto voi

• vastaanottaa testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia,
• perustaa toimialakohtaisia tai muuten tiettyyn tarkoitukseen kohdistettuja tukirahastoja,
• omistaa ja hallita kiinteää ja muuta omaisuutta, harjoittaa majoitus- ja ravitsemusliikettä, harjoittaa jäsenille tarkoitettua lomaetutoimintaa, toimeenpanna arpajaisia sekä harjoittaa kustannustoimintaa. 

Liiton kieli 

4 §
Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakieli on suomi. 

Poliittinen sitoutuneisuus 

5 §
Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. 

Jäseneksi hyväksyminen 

6 §
Liittoon voidaan hyväksyä varsinaisiksi jäseniksi rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka edustavat jäseniään ammattijärjestöinä ja jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen sekä sitoutuvat noudattamaan sen sääntöjä, sen tekemiä sopimuksia sekä hallintoelinten päätöksiä.  

Kirjallinen jäsenhakemus toimitetaan liiton hallitukselle ja osoitetaan edustajistolle, joka päättää jäseneksi hyväksymisestä. Jäsenhakemukseen on liitettävä hakijan säännöt, selvitys hakijan jäsenmäärästä sekä viimeisimmän tilikauden tilinpäätös. 

Liiton jäsenistä käytetään näissä säännöissä nimitystä jäsenjärjestö. 

Jäsenen velvollisuudet 

7 § 

Jäsenjärjestön tulee toimia liiton sääntöjen ja tarkoitusperien mukaisesti sekä noudattaa näihin sääntöihin perustuvia liiton toimielinten päätöksiä. 

Jäsenjärjestön tulee ilmoittaa jäsentensä lukumäärä liiton hallituksen tarkemmin määräämällä tavalla ja aikana. 

Jäsenjärjestön tulee toimittaa liitolle toimintakertomus ja tilinpäätös hallituksen määräämällä tavalla. 

Liitto perii jäsenjärjestöjensä henkilöjäsenten jäsenmaksut ja tilittää niistä jäsenmaksupalautuksena edustajiston päätöksen mukaisen määrän jäsenjärjestöille.  Liitto määrittelee jäsenjärjestöjensä henkilöjäsenten jäsenmaksujen suuruuden liiton ja jäsenjärjestöjen tarpeiden mukaan. Jäsenjärjestöjen tulee sitoutua noudattamaan jäsenmaksujen suuruutta koskevaa liiton päätöstä.  

Näissä säännöissä liiton jäsenmaksulla tarkoitetaan jäsenjärjestöjen henkilöjäsenten jäsenmaksujen ja jäsenmaksupalautuksen välistä erotusta.  

Jäsenjärjestön eroaminen ja erottaminen 

8 § 

Jäsenjärjestön, joka haluaa erota liitosta, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai muutoin yhdistyslain mukaisella tavalla. Eroaminen tulee voimaan heti. 

Liiton edustajisto voi erottaa jäsenjärjestön, joka toiminnallaan aiheuttaa liitolle vahinkoa, toimii vastoin liiton tarkoitusta, ei noudata liiton edustajiston tai hallituksen päätöstä tai laiminlyö jäsenjärjestölle kuuluvat velvoitteet, mukaan lukien jäsenmaksuja koskevien määräysten rikkominen. Erotetun jäsenjärjestön jäsenyys päättyy välittömästi. 

Eronnut tai erotettu jäsenjärjestö menettää kaikki oikeutensa liitossa jäsenyyden päättymishetkellä.  

Eronneen tai erotetun jäsenjärjestön tulee suorittaa liitolle kaikki maksut, jotka ovat erääntyneet tai joiden peruste on syntynyt ennen jäsenyyden päättymistä, samoin kuin maksut, joihin jäsenjärjestö on sitoutunut määräajaksi. Edellä mainittujen maksujen lisäksi eronneen tai erotetun jäsenjärjestön tulee maksaa liitolle jäsenyyden päättymistä seuraavaan kuuteen kuukauteen kohdistuva osuus liiton jäsenyyden päättymishetkellä voimassa olevasta vuotuisesta jäsenmaksusta, joka lasketaan noudattaen näiden sääntöjen 7 §:n määrittelyä. 

Toimielimet 

9 §
Liiton toimielimet ovat edustajisto, hallitus ja työvaliokunta. Liiton johtavana toimihenkilönä toimii toiminnanjohtaja, joka osallistuu liiton hallinnon kokouksiin, johtaa liiton operatiivista toimintaa ja toimii liiton henkilöstön esimiehenä. Edustajisto voi asettaa neuvottelutoimintaa varten toimialakohtaisia neuvottelukuntia. Edustajisto voi asettaa myös muita tarkoituksia varten erityisiä toimielimiä. 

Edustajisto 

10 §
Päätösvaltaa jäsenjärjestöjen puolesta liitossa käyttää edustajisto. 

Edustajistoon kuuluu kaksikymmentäyksi (21) varsinaista jäsentä sekä kaksikymmentäyksi (21) varajäsentä. Edustajiston varsinaiset jäsenet valitaan jäsenmäärien suhteessa jäsenjärjestöjen piiristä kuitenkin siten, että jokaisella jäsenjärjestöllä on oikeus valita vähintään yksi (1) jäsen. Jäsenmäärinä pidetään viimeksi päättyneen kalenterivuoden viimeisen päivän jäsenmääriä, joihin ei lasketa mukaan eläkeläisjäseniä. Edustajistoon valituille varsinaisille jäsenille valitaan lisäksi jokaisesta jäsenjärjestöstä yhtä monta yleisvarajäsentä, kuin siitä on valittu varsinaista jäsentä. 

Jos liittoon liittyy jäsenjärjestö edustajiston toimikauden aikana, on tällä oikeus valita edustajistoon yksi (1) varsinainen jäsen ja tälle yksi (1) varajäsen jäljellä olevaksi edustajiston toimikaudeksi. Tällöin edustajiston jäsenmäärä vastaavasti suurenee yhdellä. 

Kunkin jäsenjärjestön hallitus antaa edustajiston jäsenten ja yleisvarajäsenten valtakirjat liitolle ja ilmoittaa liitolle jäsenten ja yleisvarajäsenten nimet ja osoitteet liiton hallituksen määräämällä tavalla ja määräämänä aikana. Samalla ilmoitetaan missä järjestyksessä yleisvarajäsenet toimivat varsinaisen jäsenen ollessa tilapäisesti estyneenä.  

Yksityiskohtaiset vaaliohjeet määritellään vaalijärjestyksessä, jonka edustajiston kokous joka kolmas vuosi hyväksyy. 

Edustajiston jäsenen ja yleisvarajäsenen tulee olla jäsenjärjestön jäsen. Jos valintahetken edellytys lakkaa, päättyy asianomaisen jäsenen tai yleisvarajäsenen toimikausi edustajistossa. Eronneen, eläkkeelle siirtyneen tai jäsenjärjestön ilmoittaman pysyvän esteen saaneen varsinaisen jäsenen tai yleisvarajäsenen tilalle jäsenjärjestö on oikeutettu ilmoittamaan uuden jäsenen tai yleisvarajäsenen jäljellä olevaksi edustajiston toimikaudeksi. Edustajisto toteaa jäsenyyden alkamisen ja sen missä järjestyksessä yleisvarajäsenet toimivat varsinaisen jäsenen ollessa tilapäisesti estyneenä. 

Liiton hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla ja liiton toimihenkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksissa. 

Edustajiston toimikausi on kolme vuotta. 

Edustajiston kokoukset 

11 §
Edustajiston kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä. 

Edustajiston kokoukseen voi osallistua, hallituksen niin päättäessä, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Edustajisto hyväksyy tätä varten äänestys- ja vaalijärjestyksen. 

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä arpa. 

Edustajisto on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle ja edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yli puolet edustajiston jäsenistä on läsnä. 

Edustajiston varsinaisia kokouksia ovat huhti-toukokuussa pidettävä kevätkokous sekä loka-joulukuussa pidettävä syyskokous.  

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

1. Hallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta. 
2. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta. 
3. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. 
4. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta. 
5. Käsitellään mahdolliset uudet jäsenhakemukset. 
6. Käsitellään hallituksen edustajistolle esittämät asiat. 
7. Käsitellään edustajistolle tehdyt aloitteet. 
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 
9. Käsitellään muut kolmen neljäsosan (3/4) määräenemmistöllä kiireelliseksi todetut asiat ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset. 

 

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

1. Päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma. 
2. Päätetään seuraavana vuonna edustajistolle, hallitukselle, toimi- ja valiokuntien jäsenille sekä tilintarkastajille maksettavista palkkioista sekä matkakustannusten korvausten perusteista. 
3. Päätetään seuraavan vuoden talousarvio. 
4. Päätetään seuraavana vuonna jäsenjärjestöiltä perittävät, näiden sääntöjen 7 §:n mukaiset jäsenmaksut.  Jäsenmaksut voivat olla eri suuruiset eri jäsenryhmille. 
5. Käsitellään mahdolliset uudet jäsenhakemukset. 
6.  Käsitellään hallituksen edustajistolle esittämät asiat. 
7. Käsitellään edustajistolle tehdyt aloitteet. 
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 
9. Käsitellään muut kolmen neljäsosan (3/4) määräenemmistöllä kiireelliseksi todetut asiat ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset. 

 

Toimikauden ensimmäisessä syyskokouksessa edustajiston kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja. Tämä kokous käsittelee myös seuraavat asiat: 

1. Todetaan edustajiston kokoonpano. 
2. Valitaan edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja edustajiston varsinaisten jäsenten keskuudesta. 
3. Valitaan hallituksen puheenjohtaja kaudeksi, joka alkaa syyskokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan edustajiston ensimmäisen syyskokouksen päättymiseen asti.   
4. Valitaan hallituksen varapuheenjohtaja kaudeksi, joka alkaa syyskokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan edustajiston ensimmäisen syyskokouksen päättymiseen asti. 
5. Valitaan hallituksen kuusi (6) varsinaista jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen kaudeksi, joka alkaa syyskokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan edustajiston ensimmäisen syyskokouksen päättymiseen asti. 
6. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja kolmen vuoden päästä pidettävään edustajiston kevätkokoukseen saakka. Tilintarkastajan ja varatilitarkastajan tulee olla hyväksytty tilintarkastaja tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö 

 

Edustajiston kutsuu koolle hallitus. Hallituksen on tiedotettava edustajiston varsinaisesta edustajiston kokouksesta edustajiston jäsenille, varajäsenille ja tilintarkastajille vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta. 

Kutsu edustajiston varsinaiseen kokoukseen esityslistoineen lähetetään joko kirjeellä tai sähköpostitse edustajiston jäsenille ja tilintarkastajille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta. Kutsu ylimääräiseen edustajiston kokoukseen toimitetaan joko kirjeellä tai sähköpostitse edustajiston jäsenille ja tilintarkastajille vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kutsussa on lisäksi mainittava, mikäli etäosallistuminen on mahdollista hallituksen määrittelemällä tavalla 

Edustajiston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi neljäsosa (1/4) edustajiston varsinaisista jäsenistä tekee siitä hallitukselle kirjallisen esityksen, jossa käsiteltäväksi haluttu asia yksilöidään. 

Hallitus 

12 §
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. 

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä arpa. 

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä hallituksen jäsentä on läsnä. 

Hallituksen tehtävänä on

• johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen ja edustajiston kokousten päätösten mukaan,
• hoitaa sopimus- ym. neuvottelut,
• kutsua koolle edustajiston kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat,
• hoitaa liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistamisesta,
• pitää jäsenluetteloa,
• hoitaa tiedotus- kustannus- ja koulutustoimintaa,
• pitää yhteyttä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin ja edustaa liittoa,
• valita liiton edustajat koti- ja ulkomaisiin järjestöihin,
• valita liiton edustajat erilaisiin työryhmiin,
• ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt sekä vahvistaa heidän palkkausperusteensa ja tehtävänsä. 

 

Hallitus asettaa tarpeelliseksi katsomiaan elimiä valmistelemaan hallituksen käsiteltäväksi tulevia asioita. 

Työvaliokunta 

13 §
Hallituksen apuna toimii työvaliokunta, johon kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä toiminnanjohtaja. 

Aloitteet 

14 § 

Jäsenjärjestöllä on oikeus tehdä aloitteita edustajiston sääntömääräiselle kokoukselle.  Aloite kevätkokousta varten osoitetaan edustajistolle ja toimitetaan hallitukselle tammikuun loppuun mennessä ja aloite syyskokousta varten toimitetaan viimeistään heinäkuun loppuun mennessä. 

Hallituksen on tuotava näin toimitettu aloite edustajiston kokouksen käsiteltäväksi omalla lausunnollaan varustettuna. 

Toiminta- ja tilivuosi 

15 §
Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen edustajiston kevätkokousta hallitukselle. 

Liiton nimen kirjoittaminen 

16 §
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen määräämät toimihenkilöt, aina kaksi yhdessä. 

Erityistä päätöksentekojärjestystä edellyttävät asiat 

17 § 

Edustajisto päättää talous-, hallinto- ja neuvotteluohjesäännöstä sekä muista vastaavista liiton sääntöjä täydentävistä määräyksistä. Näitä ohjesääntöjä ja vastaavia määräyksiä koskevat päätökset on tehtävä edustajistossa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. 

Sääntöjen muuttaminen 

18 §
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä edustajistossa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. 

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muutoksesta. Kutsun mukana on toimitettava esitys uusiksi säännöiksi. 

Liiton purkaminen 

19 §
Päätös liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä edustajiston kokouksessa, joiden välin on oltava vähintään kaksi (2) kuukautta. Toisen kokouksista on oltava edustajiston varsinainen kokous. Päätökset on tehtävä vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta.  

Liiton purkautuessa sen jäljelle jääneet varat jaetaan liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi on sen varat käytettävä samaan tarkoitukseen.  

Poikkeussäännökset 

20 § 

Liiton perustamisen jälkeisen ensimmäisen edustajiston kokouksen osalta ei tarvitse noudattaa 11 §:n mukaisia edustajiston kokouksesta tiedottamista ja kokouskutsua koskevia määräyksiä.