Laittomien uhkauksien prosessiin helpotus työntekijöille

Suomen hallitus on antamassa esityksen laittoman uhkauksen asettamisesta virallisen syytteen alaiseksi silloin, kun uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi ja rikoksentekijä ei kuulu työpaikan henkilöstöön.

 

Tällä hetkellä laiton uhkaus on asianomistajarikos, eikä syytettä voi nostaa, ellei uhri tai erittäin tärkeä etu sitä vaadi. Rikosilmoituksen tekemiseen ei ehdoteta muutosta, sillä sen voi jo nykyään tehdä poliisille kuka tahansa, kuten esimerkiksi työnantaja. Kuitenkin esitutkinta suoritetaan vain, jos asianomistaja vaatii rikokseen syyllistyneelle rangaistusta, muuten tutkinta lopetetaan.

 

Laiton uhkaus on teko, jossa henkilö uhkaa rikoksella toisen henkilökohtaista turvallisuutta tai omaisuutta niin, että uhatulla on perusteltu syy olettaa, että uhkaus on toteutettavissa. Tutkimusten mukaan erityisesti työtehtävien vuoksi työntekijään, virkamieheen tai julkisuudessa toimiviin henkilöihin kohdistuva häirintä sekä väkivallalla tai muulla rikoksella uhkailu on lisääntynyt. Työntekijään kohdistuva väkivallalla tai rikoksella uhkailu on lisääntynyt myös erilaisissa asiakas- tai potilassuhteissa. Väkivallan pelko on työelämän ongelma, sillä vuonna 2018 tutkimukseen vastanneista 20 prosenttia oli kertonut pelkäävänsä työpaikkaväkivaltaa. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään töissä.

 

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallituskauden aikana toteutetaan poikkihallinnollisesti toimenpiteitä, joilla puututaan nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. Turvataan edellä mainittujen rikosten torjuntaan ja selvittämiseen riittävät resurssit sekä osaaminen.

 

Esityksen tavoitteena on parantaa asiakas- ja palvelutehtävissä ja julkisissa luottamustehtävissä olevien suojaa heidän työssään kohtaamalta häirinnältä, sillä mahdollisuudet puuttua toimintaan laajenevat. Työtehtävä tai julkinen luottamustoimi on voitava suorittaa ilman asiatonta häirintää tai pelkotiloja aiheuttavaa väkivallalla tai muulla rikoksella uhkaamista. Esitys parantaa viranomaisten mahdollisuuksia puuttua laittomiin uhkauksiin.

 

Hallituksen esitys on lausuntokierroksella 10.8. asti, ja suunnitelmien mukaan se otetaan eduskunnan käsittelyyn loppuvuodesta niin, että laki saatettaisiin voimaan ensi vuoden alkupuolella.

 

Milloin saadaan yleinen maalittamista estävä pykälä?

Maalittaminen on järjestelmällistä toimintaa, jossa henkilön toimintaan pyritään vaikuttamaan tai se pyritään estämään mustamaalaamalla julkisesti henkilö massaviestein ja -toimin. Maalittaminen tapahtuu usein sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa tai Twitterissä. Esimerkiksi julkisesti voidaan kehottaa lähettämään loukkaavia tai uhkailevia viestejä kohteelle, minkä seurauksena hänen yhteystietojaan, tietoja henkilökohtaisista oloista, perhesuhteista tai hänen kuvaansa jaetaan. Tietoon on tullut myös tapauksia, jossa on tehty aiheettomia viranomaisilmoituksia maalituksen kohteesta.

 

Maalittamistapauksissa voidaan tällä hetkellä yleisen sääntelyn puuttuessa soveltaa esimerkiksi kotirauhan rikkomisen tai vainoamisen rikosnimikkeitä. Erityisesti syyttäjät ja tuomarit ovat vaatineet maalittamisen kriminalisoimista. Maalittamisesta tehdään oikeusministeriössä selvitys, jossa tarkastellaan, miten nykyinen lainsäädäntö soveltuu järjestelmällisen häirinnän ja maalittamisen estämiseen, ja vastaako lainsäädäntö nykytilan tarpeisiin.

 

Julkaistu 12.6.2020